Taru oli aluksi selvästi ihmeissään, ellei jopa järkyttynyt tunkeilijan tulosta. Itse asiassa se oli ensimmäiset pari päivää välinpitämätön Auran yrityksille ottaa kontaktia. Kolmantena päivänä jotain sitten tapahtui, enkä ihmisenä aivan pysty tulkitsemaan mitä: tapahtui ensimmäinen leikki. Se oli minullekin onnen ja helpotuksen hetki. Eilen tytöt jo nukkuivat vierekkäin sohvalla, Tarukin silminnähden tyytyväisenä pienen läheisyydestä.
Hieman koiristani:
Taru on nyt kaksi ja puolivuotias paimensukuinen suomenlapinkoira. Kennelnimi on Reppulin Mithrim eli se on kokeneen kasvatuksen tulos. Taru on perheen ja minunkin ensimmäinen ihan oma koira, vaikka lapsuuteni kodissa olikin aina pihan perällä metsästyskoiria. Taru on hyvin itsenäinen ja samalla esim. metsälenkeillä voin täysin luottaa siihen, että se pysyy lähelläni ja tulee aina kutsuttaessa luokseni. Tarua ei lahjota nameilla, sillä se ei koskaan ole ollut mikään herkkusuu. Taru vaatii sen, että ihminen on sille tarpeeksi mielenkiintoinen ja näinhän ei ihan joka hetki taida olla ;) Jos Taru haluaa oppia jotakin, se toistaa asian pilkuntarkasti joka kerta toivotussa tilanteessa. Ainoastaan oudot koirat saavat Tarun arvaamattomaksi ja tämä onkin jatkuvan työn alla kasvatuksessa. Ohituksiinkin on kuitenkin tullut jo parannusta viime aikoina sinnikkään työn tuloksena.
Taru on sielukas koira ja sen olemuksessa tuulee tunturi. Joskus tuntuu kuin katselisi villiä, pientä peuraa kun seuraa Tarun käyntiä vapaana maastossa. Kaunis, kaunis Taruni mun.
Kaipolan Aura, tutkimaton maa. Pentu, iloinen ja suloinen, nallemainen karvapallo, josta lähtee ääntä kuin vetopasuunasta. Tutustun ja ihastun ja rakastun, päivä päivältä enemmän. Aura on hyvin kiinnostunut ihmisen seurasta ja huomaa, että siitä on pidetty hellästi huolta sen elämän alkutaipaleella. Haasteet tällä hetkellä ovat pentumeteli ja yksinjääminen - molempia treenataan, kohtuudella, vähä vähältä. Onneksi meillä on melkein aina joku kotona. Tarunkin yksinolot ovat pysyneet kohtuullisina ja siksi koira varmasti suhtautuukin menoihimme ja tuloihimme varsin tyynesti - viisihenkisessä perheessä niitä päivän mittaan nimittäin riittää. Aura oppii uusia asioita uskomattoman helposti. Pari toistoa ja asia on hallussa! Tähän ehkä vaikuttaa paljon myös se, että Aura on armoton herkkusuu :) Aura katsoo ihmistä silmiin ja sen ilme on vastustamaton. Jotain niin suoraa ja rehellistä koiramaista hyvyyttä on tässä pennussa. Odotukseni ovat korkealla yhteisen taipaleemme suhteen.
